Zen ja tekoälyn aikakausi

 

Rekku-koira, oma Zen-mestarini.

Uusi lukuvuosi on alkanut ja moni meistä opettajista, tutkijoista ja hallinnon työntekijöistä saatamme tuntea olomme kuormittuneeksi jo ennen kuin olemme edes kunnolla päässeet alkuun. Jatkuvien uusien vaatimusten ja muutosten vauhti voi tuntua raskaalta. Silti kaiken alla kytee kipinä: kaipuu merkitykselliseen työhön ja rauhalliseen, levolliseen mieleen arjen taustavoimana. Nyt on sopiva hetki kirkastaa tarkoitustamme, löytää tässä kaikessa Zen ja muistuttaa itseämme siitä, miksi työmme on tärkeää.

Ääniä kentältä: OER25

Kesäkuussa järjestettiin 16. vuosittainen Open Education eli tuttavallisemmin OER-konferenssi, jonka kantavana teemana oli “Speaking Truth to Power: Open Education and AI in the Age of Populism”. Osallistujia kutsuttiin pohtimaan avoimen pedagogiikan, teknologian, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja vallankäytön risteyskohtia korostaen sitä, että avoin koulutus ei tarkoita vain avoimia oppimateriaaleja tai avointa pääsyä vaikkapa verkkoalustoille, vaan toimijuuden, yhdessä tekemisen, tasa-arvon ja vastuullisuuden painottamista myrskyisten aikojen keskellä.

Meidän ei tarvitse suhtautua tekoälyyn väistämättömyytenä. Sen sijaan meillä on oikeus kaivata keskustelua, vastuullisuutta ja muutosta. Tämä oli konferenssin voimakas muistutus siitä, että meillä avoimen oppimisen ja kriittisen pedagogiikan yhteisönä on edelleen äänemme ja visiomme.

Kriittisyyttä ja pohdintaa

Suuria kielimalleja (large language models, LLM), ChatGPT:stä muihin suurten firmojen tarjoamiin kielimalleihin, on mahdotonta sivuuttaa korkeakoulukentällä. Ne houkuttelevat tehokkuuden lupauksilla ja vaikkapa uusilla oppimisen ja kirjoittamisen tukimuodoilla, mutta tutkimusnäytön perusteella varovaisuus, kriittinen ajattelu ja tekoälylukutaito ovat paikallaan.

• Eettiset huolenaiheet ja oppimisen riskit: Tuore taksonomia nosti esiin useita suurten kielimallien riskejä opetuksessa, kuten puolueelliset tai vääristyneet, jopa toksiset tuotokset, hallusinaatiot, tietosuojaongelmat, akateemisen vilpin, opiskelijoiden oppimisen ja sosiaalisen kehityksen heikkenemisen, opettajien työkuorman kasvun, autonomian menetyksen ja järjestelmällisten eriarvoisuuksien syvenemisen (Harvey et al. 2025).
• Luottamuksen rapautuminen opiskelijan ja opettajan suhteessa: Uusi tutkimus osoittaa, että laajojen kielimallien käyttö oppimistehtävissä voi kiristää luottamusta, erityisesti silloin kun avoimuus ja läpinäkyvyys puuttuvat. Luottamus syntyy selkeydestä ja rehellisyydestä, ei täydellisyydestä (Kloker et al. 2025).
• Akateemisen työn mullistus ja ideologinen haaste: Jotkut tutkijat kysyvät, uhkaavatko laajat kielimallit koko korkeakoulutuksen tulevaisuutta vai voiko järjestelmä sopeutua harkitusti (Milano et al. 2023). Toiset kriitikot huomauttavat, että laajat kielimallit palvelevat usein markkinaintressejä pedagogisten tavoitteiden sijaan ja voivat vahingoittaa erityisesti haavoittuvien oppijoiden kognitiivista kehitystä (Rangarajan 2024).

Jokainen ääni on tärkeä. Eettinen, kriittinen ja ihmisyyden huomioiva tekoälyn soveltaminen on ainoa järkevä tavoite.

Zen ja toivo (ja miten ne voi elvyttää)

Miksi meidän olisi hyvä tämän väittelyn keskellä edelleen uskoa korkeakouluopetukseen? Miten voisimme löytää sisäisen rauhan ja terveen irti päästämisen asenteen kaiken tämän keskellä?

1. Ihmisyys on korvaamatonta
   Tutkimus tekoälystä korkeakoulutuksessa osoittaa, että luovuus, tunteet, kriittinen ajattelu ja opetuksen relationaalinen, vuorovaikutteinen ulottuvuus ovat perustavanlaatuisesti inhimillisiä. Ne ovat korvaamattomia. Myös opiskelijat arvostavat näitä ominaisuuksia (ks. mm. Chan & Tsi 2023).
2. Synergiaetu: Opettajan työn tukeminen
   Luonnontieteiden opetuksessa laajojen kielimallien tuottama palaute oli vertailukelpoista ihmisten ja asiantuntijoiden palautteeseen, paitsi kontekstuaalisten virheiden tunnistamisessa, joissa ihmisen antama palaute oli validimpaa. Eli mikä olisi lupaavin lähestymistapa? Yhdistää tekoälyn nopeus ja ihmisen kyky ottaa konteksti ja eri nyanssit huomioon (Sessler et al. 2025).
3. Laajat kielimallit kulttuuriteknologioina
   Laajat kielimallit tulisi nähdä kirjoittamisen apuvälineinä, ei kirjoitusprosessin korvaajina. Tämä näkökulma kutsuu opettajia uudistamaan pedagogiikkaa sen sijaan, että puolustettaisiin vanhentuneita tehtävämalleja ja arviointitapoja (The Guardian).
4. Asenne vastarintana
   Kuten OER25-konferenssi osoitti, avoimeen oppimiseen liittyvät syvemmät tarkoitusperät, kuten avoimuus ja läpinäkyvyys, yhdenvertaisuus ja kaikkien äänien kuulluksi tuleminen. Näihin arvoihin keskittyminen ankkuroi opetuksen ja oppimisen johonkin suurempaan kuin hyödyn tai uutuuksien tavoitteluun.

Ideoita uudistumiseen tänä lukuvuonna

a) Kehitä tekoälylukutaitoa
Järjestä työpajoja, joissa kollegoiden ja opiskelijoiden kanssa tutkitaan, mitä laajat kielimallit voivat tai eivät voi tehdä, keskittyen eettisiin ulottuvuuksiin, luottamukseen ja yhdenvertaisuuteen, ei pelkästään kielimallin suoltamaan lopputulokseen.

b) Arviointi prosessina, ei lopputuloksena
Korosta kirjoittamista suunnittelun, ideoinnin ja ajattelun välineenä, ei vain lopputuotoksena arvosanaa varten. Hyödynnä luonnoksia, reflektioita, portfolioita, vertaiskeskusteluja, suullista vuorovaikutusta ja muita lähestymistapoja, joita ei voi ulkoistaa algoritmille (The Guardian).

c) Suunnittele tehtäviä, jotka korostavat avointa yhteistyötä
Kannusta opiskelijoita käyttämään tekoälyä, mutta edellytä heiltä raportointia siitä, miten he sitä käyttivät, ja pohdintaa siitä, miten työkalu vaikutti heidän ajatteluunsa. Avoimuus ja läpinäkyvyys vahvistavat luottamusta (Kloker et al. 2025).

d) Hyödynnä avointa oppimista vahvistaaksesi toimijuutta
Käytä avoimia oppimateriaaleja ja yhteisöllisiä suunnittelumalleja tiedon yhteisluomiseen, ei vain sisällön jakamiseen. Korosta oppijoiden toimijuutta, yhteisön ääntä ja opetusta taitona. Nämä olivat myös OER25:n keskeisiä teemoja.

e) Harjoita itsemyötätuntoa kollegiaalisesti
Tunnusta uupumus. Tarjoa matalan kynnyksen tukea: vertaisten ”check-in” tai tsekkaushetki, mikrohyvinvointitauot ja pienet arkiset rituaalit, kuten tavan kahvitauot, merkityksellisyyden kokemuksen palauttamiseksi. Resilienssi vahvistuu usein nimenomaan yhteisöissä, yhteisön jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa.

Muutama voimalause tälle lukuvuodelle

• Olet korvaamaton. Luovuus, empatia, mentorointi, kontekstin ymmärrys, eettisyys, vivahteikkuus: näitä ei voi jäljitellä algoritmisesti.
• Tekoäly voi olla apurisi, ei vihollisesi. Kriittisesti käytettynä laajat kielimallit voivat vahvistaa, eivät heikentää, sitä mitä opettajat tekevät parhaiten. Ne voivat helpottaa arkea merkittävästi. Pysy kuulolla – lisää aiheesta tulevissa postauksissani!
• Rehellisyys on tärkeämpää kuin tehokkuus. Tekoälyhypetyksen, monien maailmanlaajuisten kriisien ja epävarmuuden aikana pedagoginen selkeys, joka perustuu luottamukseen ja yhdenvertaisuuteen, on radikaali teko.
• Yhteisö kannattelee meitä. OER25 muistutti, että suurin vahvuutemme on yhteisönä totuuden puhuminen – valtaa pitäville, trendeille, hypetyksille, välinpitämättömyydelle. Ennen kaikkea yhteisömme voi myös kannatella meitä ja antaa lisää voimia arkeen. Zen, tai mielenrauha, löytyy yhteisöistä.

Kun uusi lukuvuosi alkaa, haluan kantaa mukanani OER2025-yhteisön opit ja ne äänet, jotka kehottavat kysymään: Miten voimme opettajina toimia eettisemmin, inhimillisemmin? Pohditaan tätä kysymystä yhtä aikaa voiman lähteenä ja mielen rauhoittajana. Annetaan sen muuntua konkreettiseksi käytännöksi työn arjessa. Tänään.