Burning Bright

Kuva: Ionan saari, Skotlanti. Kun jouduin muuntamaan kaiken opetukseni verkkoon vuosia sitten, ajattelin, että opettajan urani taitaa kohta riittää minulle. En pidä siis ollenkaan outoina OAJ:n teettämän kyselyn tuloksia , joiden mukaan jopa kuusi kymmenestä opettajasta alkoi harkita ammatinvaihtoa koronan etäopetuspakon aikana. Aiemmin blogissani olen kirjoittanut paradoksista , jonka kanssa olen paininut useita vuosia: Kuinka yhdistää kokemuksellinen, kehollinen, kokonaisvaltainen oppiminen digitaaliseen pedagogiikkaan. " Luulin, että verkkovälitteisyys veisi iäisesti yhä kauemmas pois inhimillisyydestä," kirjoitin.  En ole vielä löytänyt ratkaisua, vaikkakin ratkaisun palasia . On se edelleenkin paradoksi; enhän voi olla virtuaalisesti koskaan samalla tavalla läsnä kuin samassa huoneessa toisten ihmisten kanssa.  Mutta mystikkojen tavoin uskon pohdiskeluun, sisäiseen katselemiseen eli kontemplaatioon. Toisin sanoen, pohtiessani kahta toistensa vastakohdilta vaikuttavaa asi...

At the Isle of Iona, Scotland (2018). Image by Susanna Kohonen. Let’s recognise “(…) the legitimacy of a pedagogy that dares to subvert the mind/body split and allow us to be whole in the classroom, and as a consequence wholehearted.”  –bell hooks, Teaching to Transgress: Education as the Practice of Freedom , p. 193. I experienced a crisis a few years ago, having to transform and re-design all my teaching from on-campus to online, due to faculty requirements. From then on, I have grappled with a paradox I thought I could never solve: How to combine embodied, experiential learning and digital pedagogy. I still consider it a paradox. But like the mystics, I believe in contemplation: You can hold on to and inwardly consider from a peaceful, non-confrontational stance, that is, contemplate, the seemingly opposite elements of the paradox, even though they may seem totally incompatible. Something, some sort of answers, will start to emerge. During Digital Pedagogy Lab (DPL) 2021 , in m...