Skip to main content

Traumatietoinen työote on kokonaisvaltainen työote

Olen viime aikoina tutustunut netin kautta muutamaan toimijaan, joiden työ perustuu mm. Stephen Porgesin (1995) polyvagaaliteoriaan eli käsitykseen siitä, kuinka kehomme sympaattinen ja parasympaattinen hermosto reagoivat stressaavissa, vaikeissa ja traumaattisissa tilanteissa, miten nämä kehon reaktiot vaikuttavat toimintakykyymme, kuinka kehon reaktioihin voi vaikuttaa ja omaa resilienssiään kehittää, sekä miten ymmärrys ja tietoisuus näistä kehon reaktioiden lainalaisuuksista pitäisi ottaa huomioon vaikkapa työyhteisöissä ja työotteissamme.

Käsitteet traumatietoisuus ja traumainformoitu työote liitetään usein pelkästään lääkäreihin tai terapeutteihin tai suurempiin yhteiskunnallisiin ja maailmanlaajuisiin kriiseihin, kuten pandemioihin tai sotiin, tai henkilökohtaisiin kriiseihin, kuten onnettomuuteen, vakavaan sairastumiseen, läheisen kuolemaan tai koettuun väkivaltaan.

Näin ymmärsin teeman itsekin, ennen kuin aloin tutustua asiaan tarkemmin. Itse asiassa tiivistäisin traumatietoisen toimintatavan näin: Se tarkoittaa ymmärrystä siitä, että kaikki se, mitä elämässä tapahtuu, voi koetulla merkittävyydellään horjuttaa ihmisen toimintakykyä tai vaikeuttaa "normaaliin" palautumista.

Resilienssillä puolestaan tarkoitetaan yksilön psykologista kykyä selvitä ja palautua stressaavista, vaikeista, jopa traumaattisista tilanteista, tapahtumista tai elämänvaiheista. Resilienssi on kuitenkin myös yhteisön kyky, jota yhteisöt voivat kehittää.

Resilienssinäkökulman elähdyttävintä antia mielestäni on nimenomaan se, että ihminen ymmärretään kokonaisvaltaisesti, kehollisena, sosiaalisena ja yhteisöllisenä olentona, joten resilienssiä vahvistavat voimavarat ovat myös kokonaisvaltaisia ja yhteisöllisiä, eivät vain yksilöllisiä ja psyykkisiä.

Toimijoita, joihin olen tutustunut verkossa, ovat The Embody LabGlobal Resilience Summit ja sen taustajärjestö Heart Mind Institute, sekä Suomessa ja suomeksi toimiva Iloa ja toivoa.

Näiden toimijoiden toimintaperiaatteet korostavat, Porgesin teoriaa seuraten, että ihmisen oma tietämys ja tietoisuus resilienssistä ja stressaavien, vaikeiden tai traumaattisten tapahtumien aiheuttamista kehollisista reaktioista sekä näihin suhtautuminen ja asennoituminen vaikuttavat merkittävästi hyvinvointiin ja palautumiseen. 

Mainitsemani traumatietoisen työotteen ohjaajat ja kouluttajat ovat myös kokonaisvaltaisesti ihmisen ja ihmisyyden hahmottavia. Ihminen ei ole pelkkä fyysinen olento, vaan psyykkinen, henkinen, fyysinen ja sosiaalinen olento. Tämä ymmärrys on vahvasti mukana heidän toimintaperiaatteissaan ja -filosofioissaan. Henkisyyttä, spiritualiteettia tai mindfulness-näkökulmaa ei siis myöskään suljeta pois voimavaroista kuten monesti länsimaisessa tiedeperinteessä on aiemmin tehty. Onhan tutkimuksissa todettu jo vuosikymmeniä, kuinka henkisyys voi olla yksi niistä voimavaroista, joka merkittävästi edistää ja vahvistaa resilienssiä. Viimeisimpänä Hesarin tiivistetty juttu tutkimuksista, joissa selvisi, kuinka ihmisen oma mieli vaikuttaa hyvinvointiin, sairastumiseen ja sairaudesta toipumisen prosessiin.



Kuva: Susanna Kohonen

Olen kirjoittanut tässä blogissani aiemmin neurotieteiden viimeaikaisista tutkimuksista siitä, mitä aivot oikeastaan tekevätkään ja miten kehotietoisuus syntyy muuallakin kehossa kuin pelkästään aivojen kautta. Traumatietoisuus ja resilienssi liittyvät tähän olennaisesti - ymmärryksemme oman itsemme toiminnasta auttaa meitä auttamaan itseämme. Kyse on itsemyötätunnon ja sen kautta psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamisesta. 

Kytkökset työhyvinvointiin ovat ilmeiset, ja siksi traumainformoidun työotteen soisi olevan työnantajienkin kiinnostuksen kohteena.  Työhyvinvointi puolestaan vaikuttaa suoraan niin sanottuun tehokkuuteen, vahvistaa "työn imua" ja vähentää sairauslomapäivien tarvetta.

Traumainformoitu työote opettajan näkökulmasta vaikuttaa suoraan ja kokonaisvaltaisesti pedagogiikkaan, kurssien suunnittelusta, materiaalien valinnasta, oppimisympäristöjen rakenteesta työ- ja toimintamuotojen sekä arviointikäytäntöjen ja -menetelmien valintaan saakka. Oltiin sitten verkossa, luokkatiloissa tai saleissa tai kaikissa niissä.

Comments

Popular posts from this blog

Embracing Zen and Integrity in the Age of AI

  In the photo: Rekku the dog, my Zen master. As we step into the new academic year, many of us instructors, researchers, administrators may feel fairly burdened and overstretched before we have even started. We carry the weight of demands and change that may feel relentless. Yet beneath that fatigue lies a spark: a deep longing for meaningful work and for a peaceful, restful mindset in it all. There’s no better moment than now to rejuvenate our purpose, find our Zen, and remind ourselves why our work matters. Voices from the field: OER25 in London This past June, the 16th Annual Open Education Conference (OER25) unfolded in London, under the stirring theme “ Speaking Truth to Power: Open Education and AI in the Age of Populism ”. The gathering invited the participants to examine the intersections of open pedagogy, technology, and social justice, recognising that open education isn’t just about access or resources, but about agency, equity, and integrity in turbulent times ...

Digital Universities Europe: Caring Transcends Time and Place

THE (Times Higher Education) Digital Universities Europe 2023 conference took place in Barcelona, Universitat Oberta de Catalunya, on 23-25 October 2023. The programme included a wide range of pedagogical, digital support, e-learning support and pedagogical leadership perspectives. The conference had a pleasant balance between keynotes, presentations, and panel discussions, with good breaks and time for networking, booth visits and discussions. Above all, the experience of place and time on campus and the programme’s arts and culture immersion felt invigoratingly holistic, taking into account the embodied nature of the human being. There was also room for multiple voices and views to be expressed. The humanistic and human-centred perspectives and the atmosphere conducive to critical and creative thinking was noticeable, as if flowing through the spaces, lights and sounds of Gaudí’s nature-inspired architecture into our digital reflections. Leading pioneers in the field of digital ...

Zen ja tekoälyn aikakausi

  Rekku-koira, oma Zen-mestarini. Uusi lukuvuosi on alkanut ja moni meistä opettajista, tutkijoista ja hallinnon työntekijöistä saatamme tuntea olomme kuormittuneeksi jo ennen kuin olemme edes kunnolla päässeet alkuun. Jatkuvien uusien vaatimusten ja muutosten vauhti voi tuntua raskaalta. Silti kaiken alla kytee kipinä: kaipuu merkitykselliseen työhön ja rauhalliseen, levolliseen mieleen arjen taustavoimana. Nyt on sopiva hetki kirkastaa tarkoitustamme, löytää tässä kaikessa Zen ja muistuttaa itseämme siitä, miksi työmme on tärkeää. Ääniä kentältä: OER25 Kesäkuussa järjestettiin 16. vuosittainen Open Education eli tuttavallisemmin OER-konferenssi, jonka kantavana teemana oli “Speaking Truth to Power: Open Education and AI in the Age of Populism” . Osallistujia kutsuttiin pohtimaan avoimen pedagogiikan, teknologian, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja vallankäytön risteyskohtia korostaen sitä, että avoin koulutus ei tarkoita vain avoimia oppimateriaaleja tai avointa pääsyä vaikka...