Skip to main content

Posts

Digital Universities Europe: Caring Transcends Time and Place

THE (Times Higher Education) Digital Universities Europe 2023 conference took place in Barcelona, Universitat Oberta de Catalunya, on 23-25 October 2023. The programme included a wide range of pedagogical, digital support, e-learning support and pedagogical leadership perspectives. The conference had a pleasant balance between keynotes, presentations, and panel discussions, with good breaks and time for networking, booth visits and discussions. Above all, the experience of place and time on campus and the programme’s arts and culture immersion felt invigoratingly holistic, taking into account the embodied nature of the human being. There was also room for multiple voices and views to be expressed. The humanistic and human-centred perspectives and the atmosphere conducive to critical and creative thinking was noticeable, as if flowing through the spaces, lights and sounds of Gaudí’s nature-inspired architecture into our digital reflections. Leading pioneers in the field of digital ...

Digital Universities Europe: Ajan ja paikan ylittää välittäminen

THE (Times Higher Education) Digital Universities Europe 2023 -konferenssi järjestettiin Barcelonassa, Universitat Oberta de Catalunyassa, 23.-25.10.2023. Ohjelma sisälsi laajan valikoiman niin pedagogisia, digituen, e-oppimisen tuen kuin pedagogisen johtamisen näkökulmia. Ohjelmassa oli miellyttävä tasapaino ytimekkäitä keynote-puheita, puheenvuoroja ja paneelikeskusteluita, sekä hyviä taukoja ja aikaa verkostoitumiseen, esittelyständeihin tutustumiseen ja keskusteluun. Ennen kaikkea paikan ja ajan kokemus kampuksella sekä ohjelmakokonaisuus taide- ja kulttuuritutustumisineen tuntui elävöittävän holistiselta, ihmisen kokonaisvaltaisuuden huomioivalta. Myös moniäänisyydelle oli annettu tilaa. Merkillepantavaa oli humanististen ja ihmislähtöisten näkökulmien korostuminen sekä kriittiselle ja luovalle ajattelulle myönteinen ilmapiiri, joka ikään kuin vapaasti soljui Gaudín luonnon inspiroiman arkkitehtuurin tilojen, valojen ja äänien kautta digitaalisiin pohdintoihimme. Digipedagogi...

"It's in their essence"

 I remember sitting at the kitchen table with my father a couple of years ago, looking out over the snow-covered yard. There was a rustle in the old rowan tree: Once again, I was amazed at the number of tits at my parents' bird feeder. Great tits, Eurasian blue tits, willow tits, coal tits. - Hey, is that a coal tit, I asked Dad, who had done his Master's thesis on tits at the University of Turku in the late 1970's. His research project included hours of winter-time observation, with binoculars, no tech assisted business back then, at the bird feeder of the Ruissalo research station. He continued his observation routine over three winters. Three winters! Who would do such research nowadays!  Headline: "The virtue of a tit researcher is patience". Martti Kohonen in the photo. Publication date unknown, late 1970s, Helsingin Sanomat. Dad hardly looked at the bird feeder and said, "Yes, it’s a coal tit". - How can you tell that, you barely turned your head, ...

"Olemuksesta sen näkee"

Muistan, kun pari vuotta sitten istuimme isän kanssa keittiön pöydän ääressä ja katselin ulos lumenpeittämää pihaa. Pihan pihlajassa kävi suhina: ihmettelin jälleen kerran vanhempieni lintulaudalla käyvien tinttien määrää. Talitiaisia, sinitiaisia, hömötiaisia.  - Hei, onkos tuo kuusitiainen, kysyin isältä, joka oli 70-luvun lopulla tehnyt maisterintutkielmansa Turun yliopiston Ruissalon tutkimuspisteellä tiaisten talvisyömistä kolmena talvena kiikareilla tarkkaillen. (Kolmena! Kuka tällaista tutkimusta enää nykyään tekisikään!)  Otsikko "Tiaistutkijan hyve on kärsivällisyys". Kuvassa Martti Kohonen. Julkaisupäivämäärä ei tiedossa, 1970-luvun loppu, Helsingin Sanomat. Isä tuskin vilkaisi lintulaudalle päin ja sanoi, että kuusitiainen on. - Mistä sinä sen kerkesit muka nähdä, hädin tuskin käänsit päätä, eikä silmälasitkaan ole päässä, haha, haastoin tulkintaa. - Sen näkee olemuksesta, totesi isä ja kääntyi kahvimukinsa puoleen, selkä hieman kumarassa. Jäin tuijottamaan kymmeni...

Tyger! Tyger!

Image: Pixabay, Kenneth Schulze It's almost two years since I started this blog. It's been a while since my last posting. Recently, I was in a car crash. A moose ran onto the road and hit my car, the poor thing. Or rather, I crashed into it as it was crossing the road. The poor creature hit my door, the driver's door, rolled over the roof and continued on its way. At 80 kms per hour, there's really nothing you can do if they are right there. Well, I managed to hit the brakes maybe for some parts of a second before the crash. I'm still here! Still alive. Not all survive to tell their story. I wish to go back to my first posting, The Tyger, by William Blake. The Tyger/ William Blake (1757 - 1827) Tyger! Tyger! burning bright, In the forests of the night, What immortal hand and eye Could frame thy fearful symmetry? In what distant deeps or skies, Burnt the fire of thine eyes? On what wings dare he aspire? What the hand dare seize the fire? And what shoulder, and what ...

Traumatietoinen työote on kokonaisvaltainen työote

Olen viime aikoina tutustunut netin kautta muutamaan toimijaan, joiden työ perustuu mm. Stephen Porgesin (1995) polyvagaaliteoriaan eli käsitykseen siitä, kuinka kehomme sympaattinen ja parasympaattinen hermosto reagoivat stressaavissa, vaikeissa ja traumaattisissa tilanteissa, miten nämä kehon reaktiot vaikuttavat toimintakykyymme, kuinka kehon reaktioihin voi vaikuttaa ja omaa resilienssiään kehittää, sekä miten ymmärrys ja tietoisuus näistä kehon reaktioiden lainalaisuuksista pitäisi ottaa huomioon vaikkapa työyhteisöissä ja työotteissamme. Käsitteet traumatietoisuus ja traumainformoitu työote liitetään usein pelkästään lääkäreihin tai terapeutteihin tai suurempiin yhteiskunnallisiin ja maailmanlaajuisiin kriiseihin, kuten pandemioihin tai sotiin, tai henkilökohtaisiin kriiseihin, kuten onnettomuuteen, vakavaan sairastumiseen, läheisen kuolemaan tai koettuun väkivaltaan. Näin ymmärsin teeman itsekin, ennen kuin aloin tutustua asiaan tarkemmin. Itse asiassa tiivistäisin traumati...

Joutsenen pedagogiikka

Kuva: Ionan saari, Skotlanti. Kun jouduin muuntamaan kaiken opetukseni verkkoon vuosia sitten, ajattelin, että opettajan urani taitaa kohta riittää minulle. En pidä siis ollenkaan outoina OAJ:n teettämän kyselyn tuloksia , joiden mukaan jopa kuusi kymmenestä opettajasta alkoi harkita ammatinvaihtoa koronan etäopetuspakon aikana. Aiemmin blogissani olen kirjoittanut paradoksista , jonka kanssa olen paininut useita vuosia: Kuinka yhdistää kokemuksellinen, kehollinen, kokonaisvaltainen oppiminen digitaaliseen pedagogiikkaan. " Luulin, että verkkovälitteisyys veisi iäisesti yhä kauemmas pois inhimillisyydestä," kirjoitin.  En ole vielä löytänyt ratkaisua, vaikkakin ratkaisun palasia . On se edelleenkin paradoksi; enhän voi olla virtuaalisesti koskaan samalla tavalla läsnä kuin samassa huoneessa toisten ihmisten kanssa.  Mutta mystikkojen tavoin uskon pohdiskeluun, sisäiseen katselemiseen eli kontemplaatioon. Toisin sanoen, pohtiessani kahta toistensa vastakohdilta vaikuttavaa asi...

Reflecting on Reflections: Pedagogy of the Swan

At the Isle of Iona, Scotland (2018). Image by Susanna Kohonen. Let’s recognise “(…) the legitimacy of a pedagogy that dares to subvert the mind/body split and allow us to be whole in the classroom, and as a consequence wholehearted.”  –bell hooks, Teaching to Transgress: Education as the Practice of Freedom , p. 193. I experienced a crisis a few years ago, having to transform and re-design all my teaching from on-campus to online, due to faculty requirements. From then on, I have grappled with a paradox I thought I could never solve: How to combine embodied, experiential learning and digital pedagogy. I still consider it a paradox. But like the mystics, I believe in contemplation: You can hold on to and inwardly consider from a peaceful, non-confrontational stance, that is, contemplate, the seemingly opposite elements of the paradox, even though they may seem totally incompatible. Something, some sort of answers, will start to emerge. During Digital Pedagogy Lab (DPL) 2021 , in m...

Cat-a-demic vs. Academic

  Sometimes one image is worth a thousand words. I sometimes feel exactly like this. That's when I know it is time to switch off the laptop and get out into the woods or into the backyard, listen to the wisdom of the birds, or the hum of wind in the pine trees. Thank you for sharing the video and for the permission to use it, Lecturer Marjaana Tuovinen from Savonia University of Applied Sciences, and her cat, Birra!

Kat-ateeminen vs. akateeminen

Joskus yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.  Haluaisin silloin tällöin tehdä saman omalle läppärilleni! Silloin on aika panna koneet kiinni ja lähteä ulos kuuntelemaan lintujen viisautta tai tuulen huminaa männyissä. Kiitos videon jakamisesta ja käyttöluvasta, lehtori Marjaana Tuovinen Savonia AMK:sta, ja Birra-kissa!

Kakateeminen vs. akateeminen

Pakkopullaa? Kuva: Pixabay Itä-Suomen yliopiston johdon järjestämät Tietotori-infotilaisuudet ovat alusta asti olleet parasta mahdollista työhyvinvoinnin edistämistä. Virallisen info-striimin rinnalla kulkee nimittäin presemo-chätti, joka mahdollistaa nimettömän kommentoinnin tiedotustilaisuuksien aikana. Näistä presemo-chäteistä on tullut varsinkin koronan aikana mitä parhain itselle nauramisen ja huumorin lähde - naurun parantava voima on tullut taas omakohtaisesti todistettua. Jos otat itsesi ensin liian tosissaan, älä huoli,   pian jo räkätät kaksinkerroin. Esimerkiksi tänään 18.3. klo 15-16 järjestetyn tietotorin yhteydessä lanseerattiin seuraavat tunnisteet: #pakkopulla: Kun työnantajan pelätään järjestävän pakollisia samanaikaisia nettikahvitteluhetkiä yhteisöllisyyden rakentamiseksi. #kaktus tai #KaktusAhterissa: Kun presemossa vain vingutaan ja valitetaan kaikesta. Mikään ei ikinä toimi, mikään ei ikinä ole kunnossa, kaikki menee aina pieleen. Alaluokat: #KaktusviinaaAhter...

The New Normal - Return to Humaneness

Image by Susanna Kohonen "The body sometimes knows better than the brain", declares a headline in the Finnish Helsingin Sanomat . Research on the hidden interaction between body and brain is on the increase, HS reports.   Body memory or body-based memory, visceral consciousness, subjectivity and self-awareness in the form of sensory awareness - these would have been called nonsense and laughed at just a little while ago.  Humanity, compassion, empathy - are these concepts that are still not fashionable enough to use? "Too soft"? Let's keep in mind that a while ago, also the concepts of  emotional intelligence ,  highly sensitive persons , as well as   visceral sensory neuroscience , and even  sustainable development , were considered humbug. In the same way, some still laugh at and consider it humbug to include Drama Education and the subject of Drama in the Finnish national core curriculum for basic education . Drama is not just drama, as we drama p...

"Uusi normaali" - Paluu ihmisyyteen

Kuva: Susanna Kohonen "Keho tietää joskus aivoja paremmin", otsikoi HS Viikko 09/2021.  "Kehon ja aivojen piilevän vuorovaikutuksen tutkimus on nousussa."   Kehotietoisuus, kehollinen tietoisuus, kehon muisti, kehoaisti.  Vielä vähän aikaa sitten näille olisi naurettu huuhaana. Samoin kuin jotkut edelleen nauravat draamakasvatuksen eli draamapedagogiikan tarpeellisuudelle ja tarpeelle saada Suomessakin draama perusopetuksen opetussuunnitelmaan omaksi aineekseen. Me draamaihmiset joudumme Suomessa edelleen argumentoimaan, että draama ei suinkaan ole "pelkää draamaa" eli näyttelemistä, vaan kokonainen ihmis- ja oppimiskäsitys: Luovuutta, kriittistä ajattelua, kokonaisvaltaisuutta, empatiataitoja, myötätuntotaitoja, ongelmanratkaisutaitoja, kehollisuutta. Kehoaisti välittää tietoa kehostamme, "omasta fysiologisesta olemisestamme", ja  kehoaistin välittämät viestit ovat todennäköisesti merkityksellisempiä "kuin ulkoinen tieto, erityisesti minuu...